Nyt on sitten Pupu päätetty hakea kouluun saksankieliselle luokalle, osittain sen takia, että pääsee kouluun johon haluamme ja osittain sen takia, että on itsekin kiinnostunut kielistä. Kun kysyin, menisikö tuollaiseen totesi heti okei, en mä kyllä saksaa osaa, vain ruotsia ja englantia vähän :) Ja varmisteli vielä, että osataanhan siellä myös suomea... Nyt jännitetään tammikuun loppuun, jolloin tulee tieto pääsikö tuolle luokalle ja tuleeko sitä luokkaa ylipäätään (20 on minimi että luokka perustetaan).

Jäbä saisi paikan yksityisestä tarhasta, joka on taidepainotteinen. Nyt pitäisi sitten päättää, haluammeko siirtää hänet pois tuolta, missä on nyt kuitenkin ihan pärjännyt ja kai viihtynytkin. Tosin sanoo aina, ettei halua mennä ja se kiusaa ja sellaista. Kuinka pitkälle voi 3v tuollaisissa asioissa uskoa? Toisaalta on jo päättänyt, että tulee isona isäksi muttei jää kotiin hoitamaan lapsia, kun sitä varten ottaa tietty vaimon!